Kukaan ei oleta, että kirurgi luuttuaisi leikkaussalin lattiat työnsä ohessa. Ei liene järkevää resurssien käyttöä sekään, että ohjelmistokehittäjä käyttää osan työajastaan toimiston henkilökunnan lounaan kokkaamiseen. Tai tekee voileivän valmiiksi ja leipoo kakun iltapäivän kahvitunnille. Kalliita työtunteja ja varsinaiset työt kasaantuisivat, kun työaikaa kuluisi muualle.
Miksi sitten esimerkiksi asumispalveluiden puolella usein hoitaja käyttää suuren osan työajastaan pyykkihuoltoon?
Välitön ja välillinen työ
Jokaisella työpaikalla on paljon erilaisia työtehtäviä. Välitöntä ja välillistä työtä. Ja sitten on hommia, jotka olisi fiksua ja kustannustehokasta jakaa uudelleen. Esimerkiksi rakennustyömaalla muurari tulee tekemään muuraustyön. Sen välittömän työn. Muurari saattaa pitää työmaakokousta timpurin kanssa, joka jatkaa kohteen valmistamista, ja suunnitella yhdessä parhaita ratkaisuja kokonaisuuden kannalta. Tämä palaveriin kuluva työaika lasketaan muurarin välilliseksi työksi. Kun muurari on saanut muuraustyönsä tehtyä, hän siirtyy seuraavaan kohteeseen. Hän ei jää rakennustyömaalle kantamaan sähkömiehen piuhanippuja tai maalarin ämpäreitä tai tekemään rakennussiivoajien hommia. Hänet on palkattu ammattimiehenä tekemään oman alansa työt. Siitähän hänelle maksetaan.
Teimme AikaPlus Oy:n kanssa asumispalveluiden kehittämiseen tähtäävän pilottihankkeen, jossa jalkauduimme asumispalveluiden maailmaan hoitotyöläisten mukaan. AikaPlus Oy on “kello-kalle”- ammattilainen ja he tarjoavat mm. henkilötarpeen suunnitteluun ja laskentaan menetelmiä ja työkaluja. Pilottihankkeessa huomasimme, että yllättävän suuri osa hoitohenkilökunnan työstä meni esimerkiksi pyykkien viikkaamiseen. Ei siis välitöntä työtä, vaan kenties juuri sitä työtä, jonka tekeminen olisi fiksua ajatella uudelleen?
Tiedolla johtaminen ja henkilöstömitoitus
Hyvään johtamiseen kuuluu tiedolla johtaminen. Tiedolla johtamisella on suora yhteys kustannusvaikuttavuuteen. Mitä kuuluu käytännössä tiedolla johtamiseen? Jos asioita halutaan kehittää, pitää tietää nykytila. Kuinka monen organisaation johtaja tietää minuutilleen, paljonko hoitajalta meni aikaa esimerkiksi pyykkien viikkaamiseen? Jos tietäisi, mitä voisi tehdä, jotta resursseja ei tuhlattaisi, vaan päästäisiin lähemmäksi tavoitetta tuottaa laadukasta hoivapalvelua taloudellisesti? Voisiko pyykkihuollon hoitaa pesulapalvelu? Voisiko siivoustöihin palkata siivoojan? Lisää kustannuksia siis?
Ajatellaan asiaa toisesta kulmasta. Lakiin on kirjattu henkilöstömitoitus, joka koskee välitöntä hoitotyötä. Jos hoitajan työajasta asiakkaan luona kuluu puolet välilliseen ja senkin ulkopuolella olevaan työhön, niin silloin aika tarvittavaan välittömään työhön ei täyty. Pitäisi lain mukaan palkata lisää hoitohenkilökuntaa, jotta vaatimus henkilöstömitoituksesta täyttyisi. Eikö vain?
Mitäs, jos hoitaja pääsisi tekemään työajallaan pääasiassa välitöntä hoitotyötä ja muut työt jaettaisiin muille tekijöille? Kenties silloin voisi jopa vähentää hoitohenkilökunnan määrää, kun sen aika ei menisi tukitöihin? Ja hoitohenkilökunta pääsisi keskittymään ja nauttimaan juuri siitä työstä, johon se on hakeutunut ja saanut koulutuksensa. Ei leikkaussaliinkaan palkata lisää kirurgeja, kun lattiat pitää pestä ja välineet puhdistaa leikkauksen jälkeen. Niihin töihin palkataan eri tekijät.
