Sydäntä kylmää lukea ja seurata uutisointia ikäihmisten hoivan laadusta. Mediassa on viimeisten parin vuoden aikana nostettu esiin useita laiminlyöntejä ikäihmisten hoidossa ja hoivan laadussa. Tuntuu kauhealta. Kun sen aika on, miten osaan etsiä ja valita omalle äidilleni sellaisen asumispalvelupaikan, jossa hän saa hyvää ja juuri hänen tarpeisiinsa vastaavaa hoivaa? Miten voin selvittää ja vertailla eri asumispalvelua tuottavien yksiköiden hoivan laatua ja valita äidilleni parhaan mahdollisen hoivapaikan? Siihen ei riitä mikään vuorokausihintojen syynääminen, vaan tarvitaan mitattavissa olevaa tietoa tarjottavan hoidon laadusta.
Hoivan ja toiminnan laatu
Suomessa on lainsäädäntöä hoivan laatua koskien. Vanhuspalvelulain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, 980/2012) mukaan ikäihmiselle annettavan hoivan tulee olla laadukasta ja palvelun on turvattava hyvä hoito ja huolenpito. Niin ikään samaisessa laissa todetaan, että palveluiden on oltava tarpeisiin nähden riittäviä ja oikea-aikaisia. Eli siis, lain määritelmän mukaan, hoito ja hoiva on silloin laadukasta, kun se vastaa asiakkaan palvelutarpeeseen, joka puolestaan on selvitetty asiakkaan toimintakyvyn mittaamisen kautta. Mistä sitten tiedän, missä näin on? Missä äiti saa toimintakykyään ja palvelutarvettaan vastaavaa, laadukasta hoivaa ja huolenpitoa? Mediassa esiin tuotujen tapausten mukaan näyttää siltä, että kaikkialla ei näin ole tapahtunut eli toiminta ei ollut lainsäädännön edellyttämällä tasolla.
RAI-arviointityökalu on erinomainen työväline asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin. Viime vuonna voimaan tuleen vanhuspalvelulain muutoksen myötä, ikäihmisten palvelutarve on jatkossa määritettävä juuri RAI-arviointivälinettä käyttäen. Eli RAI:n käyttö on nyt pakollista kaikkien niiden organisaatioiden toiminnassa, jotka tarjoavat esimerkiksi ikäihmisille säännöllistä ympärivuorokautista hoivaa. Se, että arviointi tehdään RAI-välineellä, on jo hyvä alku hoivan laadun parantamiseksi, mutta se ei yksin riitä parantamaan hoidon laatua. Kerättyä RAI-tietoa täytyy tämän jälkeen osata hyödyntää asiakkaan hoidon suunnitellussa. Tämän lisäksi RAI-tietoa ja erityisesti siitä johdettuja laatua kuvaavia tunnuslukuja täytyy niin ikään osata hyödyntää yksiköiden ja organisaatioiden toiminnan kehittämisessä, sillä hoivan laadun ohella myös organisaatioiden toiminnan laatua on parannettava. Miksikö? No siksi, että ilman toiminnan laatua, ei annetun hoivankaan laatu voi olla hyvää. Jos organisaatiossa on ”ylätason systeemit ja johtaminen” sekaisin, ei voida olettaa, että operatiivisella hoidon tasolla osataan toimia oikein. Vaikka RAI-tiedosta johdetut laatuindikaattorit kertovat suoraan vain hoivan laadusta, voidaan niistä tehdä johtopäätöksiä myös toiminnan laatua koskien, sillä hoivan ja toiminnan laatu korreloivat vahvasti keskenään.
Missä sitten toiminnan laatu on kohdallaan? Mistä tiedän, miten hoivapalvelua tarjoavat organisaatiot ylipäätään toimivat? Itse ajattelen, että laatu on lähtökohtaisesti ja puhtaasti strateginen valinta. Laatu syntyy vastuullisuudesta. Hyvä toiminnan laatu vaatii toteutuakseen hyvää johtamista, toimivia prosesseja, tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, ihmisten osallistumista sekä jatkuvaa kehittämistä. Jotta hoivan laatu on hyvä, sen on ehdottomasti vastattava asiakkaan tarpeisiin. Kärjistetysti voisi ajatella, että vaikka äitini nenä niistettäisiin hoivayksikössä täysin oppikirjan ja hoitotyön prosessin mukaisesti oikein, ei se ole laadukasta hoivaa, jos äiti ei tarvinnut nenänsä niistämistä. Ajattelen, että laadukkaasti toimiva hoiva-alan organisaatio noudattaa prosessimaista toimintatapaa, siellä on kuvattu prosessit, toimintatavat, -mallit ja -ohjeet, määritelty selkeästi vastuut ja roolitus, ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, heitä kuunnellaan ja otetaan osaksi kehittämistyötä, päätökset tehdään tietoon perustuen (mikä tarkoittaa sitä, että määriteltyjen laatutavoitteiden seuraamiseksi on määritelty tarvittavat KPI-mittarit, joita seurataan säännöllisesti), tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja ylipäätään pyritään parantamaan toimintaa ja sen laatua jatkuvasti. Ai niin ja ennen kaikkea, asiat on jalkautettu läpi koko organisaation ja johto on sitoutunut tähän, eikä laadun parantaminen ole pelkkää sanahelinää ja operatiivisesta toiminnasta kaukana operoivia laatutyöryhmiä.
RAI-tietoa voidaan käyttää laatutavoitteiden asetannassa ja niiden saavuttamisen mittaroinnissa. Tällaisena ”Numero-Niilona” sytyn siitä ajatuksesta, että RAI muuttaa laadun numeerisesti mitattavaan muotoon. Tätä voidaan oikeasti käyttää hyödyksi laatutavoitteiden seurannassa ja se tarjoaa meille mahdollisuuden vertailla eri yksiköiden ja organisaatioiden tarjoaman hoivan laatua. Ehkä täten vastaan itse esittämääni kysymykseen, kuinka valita äidilleni hyvä asumispalvelupaikka. Voin vertailla yksiköiden RAI-tunnuslukuja koskien mm. painehaavojen määrää, vuoteessa oloaikaa, aktiviteetteihin osallistumiseen kulunutta aikaa sekä ravitsemuksesta, kivusta ja mielialasta kertovia RAI-tietoja jne. Nehän kertovat annetusta hoivan laadusta suoraan ja vieläpä numeerisesti! Ihan mahtavaa.
Miksi RAI-arviointi tehdään ja mihin sitä käytetään?
RAI-arviontien tekeminen vie hoitajilta aikaa ja vaivaa. Valtakunnan tasolla kerätystä RAI-tiedosta syntyy valtava Big Data, jonka hyödyntämistä ei kannata unohtaa. Tietoa voidaan hyödyntää asiakastasolla hoidon suunnittelussa ja yksikkö- ja organisaatiotasolla toiminnan kehittämisessä, laadun parantamisessa ja johtamisessa. Miksi ihmeessä nähdä iso vaiva RAI-arviointien tekemisessä, ellei kerättyä tietoa ja siitä johdettuja tunnuslukuja käytetä mihinkään? Jos arvioinnit tehdään vain ajatuksella ”tehdään koska laki vaatii tai tehdään, koska THL niin vaatii”, niin ei voi kuin huokaista. Mitä typeryyttä ja resurssien haaskausta. Tällainen ajatuksenjuoksu täytyy saada kitkettyä pois ikäihmisten hoivasta ja se on johtamiseen ja strategiaan liittyvä asia. Ellei organisaation johto näe hoidon laadun parantamista ja RAI-tiedon hyväksikäytön merkitystä tärkeänä, on turha odottaa hoivan laadun paranevan pelkästään RAI-arviointivälineen käyttöönottamisella. Parantaakseen oikeasti laatuaan, organisaatioiden on mietittävä kokonaisprosessi RAI-tiedon keräämiseen, käyttöön ja hyödyntämiseen. Täytyy ymmärtää, että RAI:n käyttö ei tarkoita vain itse arvioinnin tekemistä, eikä se kosketa vain hoitajien työtä. RAI ei ole vain työkalu asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin, vaan RAI:ta ja sen tuottamaa informaatiota voidaan hyödyntää monipuolisesti myös tietoon pohjautuvan johtamisen työvälineenä. Kerätty RAI-tieto auttaa palveluntuottajia seuraamaan ja johtamaan yksiköitä, kohdentamaan resursseja näyttöön perustuen ja hyödyntämään tietoa myös omavalvonnassa. RAI:n käyttöönotto, käyttö ja hyödyntäminen on kokonaisvaltainen prosessi ja RAI:n käyttöönotto edellyttää muutosjohtamista. Tiedon hyödyntämisen osalta, kyse on tietojohtamisesta.
RAI, omavalvonta ja laatujärjestelmät
RAI-tietoa voidaan hyödyntää monin tavoin esimerkiksi yksiköiden omavalvonnassa ja organisaatioiden laatujärjestelmissä. Omavalvonnan lähtökohtana on, että yksikön toiminta-ajatus eli annettavat palvelut vastaavat yksikön asukkaiden tarpeita eli omavalvonnassa on huomioitava yksikön asiakasrakenne. Asiakasrakenteen kuvaamisessa ja ymmärtämisessä voi hyödyntää monipuolisesti RAI-tietoa. RAI:n kautta saadaan kuvattu mm. asukkaiden toiminta- ja aloitekyky, käytössoireet, diagnoosit ja kuntoutumismahdollisuudet. Ikäihmisten hoivaa koskevan laatusuosituksen (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023) mukaan omavalvonnalle on oltava vertailukelpoiset seurantamittarit. RAI-tietoa voidaan hyödyntää monin tavoin omavalvonnassa mm. asiakkaan asemaa ja oikeuksia sekä palveluiden sisältöä koskevissa osa-alueissa. RAI-laatuindikaattoreiden kautta yksikölle ja organisaatiolle voidaan rakentaa omavalvonnan sisältöjä tukevat laadun KPI-mittarit eli RAI-tieto voidaan integroida omavalvontaan ja rakentaa omavalvonnan seuraamiseksi RAI-pohjainen mittaristo, jonka pohjalta yksikön kehittämistoimenpiteiden määrittäminen onnistuu näyttöön pohjautuen. Lisäksi RAI-tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi laatujärjestelmissä (esim. ISO 9001:2015). Yhdessä RAI, omavalvonta, laatujärjestelmät ja kuntoutumista edistävät toimintamallit muodostavat kattavan ja toimivan kokonaisuuden toiminnan ja hoivan laadun varmistuksessa. Yksi oivallinen tapa yhdistää hoivan ja toiminnan laadun tarkastelu, on hyödyntää RAI-tietoa ja omavalvontaa esimerkiksi laatujärjestelmän osana: laatujärjestelmän vaatimien laatutavoitteiden määrittämisessä ja tavoitteiden seurannassa voi helposti hyödyntää RAI:sta saatavaa tietoa.
Kun joskus olen itse siinä tilanteessa, että on ajankohtaista löytää hoivakotipaikka äidilleni, teen sen seuraavan tsekkilistan mukaan:
- Millaiset ovat yksikön RAI-tunnusluvut?
- Millaiset ovat organisaation RAI-tunnusluvut?
- Millainen on yksikön omavalvontasuunnitelma?
- Onko RAI-tieto integroitu osaksi yksikön omavalvontaa?
- Vastaako yksikön toiminta-ajatus yksikön asiakasrakennetta?
- Onko yksikön omavalvonnalle määritelty mitattavat, RAI-pohjaiset seurantaindikaattorit?
- Onko organisaatiolla käytössään laatujärjestelmä?
- Onko laatujärjestelmän mukaiset laatutavoitteet RAI-tietoon ja omavalvontaan pohjautuvat?
Tuija Lambacka
