Yksityisen sosiaalihuollon palveluiden tuottajia on jo kymmenen vuotta koskenut laintasoinen vaade toteuttaa toiminnassaan suunnitelmallista omavalvontaa. Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Mitä sosiaalihuollon omavalvonnalla tarkoitetaan? Miksi sitä täytyy tehdä ja kuka sitä tekee? Miten sen toimivuutta voidaan mitata?
Mitä omavalvonnalla tarkoitetaan?
Lyhyesti sanoen, omavalvonta on laadun varmistusta ja riskien hallintaa. Jos ajatellaan omavalvontaa vaakana, niin homman tarkoitus on saada laatu ylös ja riskit alas. Sosiaalihuollon omavalvonta nivoo yhteen kaiken sen regulaation, joka sosiaalihuollon palveluiden tarjoamista sääntelee. Kokosin huvikseni yhteen listan (ei tyhjentävän, sillä jokin laki saattoi epähuomiossa unohtua) sääntelystä, joka sosiaalihuollon omavalvontaan kytkeytyy: lakeja/viranomaismääräyksiä/asetuksia kertyi tuolle listalle liki 30. Omavalvonta on siis aika iso juttu. Se ei ole yhtä kuin toimiluvan hakemista tai AVI:n tarkastuksia varten tehtävä omavalvontasuunnitelma, vaan se on se koko iso kokonaisuus, jolla pyritään siihen, että toiminta on lupien, lakien, asetusten ja viranomaismääräysten mukaista, siinä otetaan huomioon asiakkaan kokonaisvaltainen toimintakyky ja palvelutarve, varmistetaan annetun palvelun laatu ja hallitaan toimintaan liittyvät riskit ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Omavalvontasuunnitelma on puolestaan tämän omavalvonnan eli palveluiden laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi suunniteltujen menettelytapojen kirjallinen kuvaus. Omavalvonnan tarkoituksena on, kuten todettu, laadun ja asiakasturvallisuuden varmistaminen sekä riskien hallinta. Sen periaatteena on, että palveluntuottaja suunnitelmallisesti ja jatkuvasti kehittää omaa toimintaansa. Toimiva omavalvonta edellyttää määriteltyjä prosesseja, toimintatapoja ja -malleja, ohjeita, selkeiden roolitusten ja vastuiden määrittämistä sekä ihmisten osallistumista.
Miten omavalvontasuunnitelma tulee laatia?
Omavalvontasuunnitelma tulee laatia yksiköittäin siten, että siinä käsitellään omavalvonnan asiakokonaisuuksia konkreettisesti ja juuri kyseisen yksikön näkökulmasta katsoen. On aika surullista, että nyt Suomessa toimitaan joissakin organisaatioissa niin, että yksikön omavalvontasuunnitelma laaditaan vain ”Leikkaa-liimaa -systeemillä” kopioiden toisen yksikön omavalvontasuunnitelman tekstit. Tässä mennään metsään jo heti alkumetreillä sen vuoksi, että omavalvonnan ajatuksena on, että yksikön omavalvonta suunnitellaan ja rakennetaan juuri kyseisen yksikön lähtökohdista käsin, jolloin sen rakentamisessa ja suunnitelmassa tulee ottaa huomioon yksikön asiakasrakenne, jonka pohjalta yksikön toiminta-ajatuksen ja siellä annettavien palveluiden tulee rakentua. Jos kyseessä on esimerkiksi saattohoitoyksikkö, tulee sen omavalvonnan ja omavalvontasuunnitelman sisältöjen painottaa eri asioita kuin sellaisen yksikön, jossa asiakkailla on vielä esimerkiksi hyvin jäljellä toiminta- ja aloitekykyä sekä kuntoutumismahdollisuuksia.
Kuka omavalvontaa tekee ja seuraa?
Ensisijainen velvollisuus palveluiden laadun varmistuksesta ja siitä, että toimitaan viranomaisvaatimusten ja asiakkaan palvelutarpeen edellyttämillä tavoilla, on palveluntuottajalla itsellään. Valvontaviranomaisten valvonta on tämän suhteen toissijaista ja sen ensisijaisena tarkoituksena on edistää ja varmistaa omavalvontaa, koska näin saavutetaan viranomaisvalvonnassa paras ennakoiva vaikuttavuus. Valvontaviranomaisen jälkikäteisen valvonnan yhtenä keskeisenä tavoitteena on siis saattaa omavalvonta kuntoon. Eli vastauksena kysymykseen, palvelujen tuottajilla on toimintayksiköidensä johtamisessa vastuu huolehtia tuotetun palvelun laadun ja omavalvonnan toteutumisen seurannasta. Sosiaalihuollon omavalvonta on järjestelmällistä asiakastyötä. Sitä toteuttavat yksikön hoitohenkilökunta, yksikön esimies ja koko organisaation johto. Omavalvonta lähtee yksittäisen työntekijän velvollisuudesta tehdä työnsä yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja käytänteiden mukaisesti. Yksikön esimiehen ja organisaation johdon vastuulla on luoda sellaiset olosuhteet, jotka mahdollistavat asiakas- ja kehittämismyönteisen toimintakulttuurin olemassaolon.
RAI-tiedon hyödyntäminen omavalvonnassa
Omavalvonnan toteuttamisessa ja toiminnan kehittämisessä voidaan hyödyntää monipuolisesti RAI-arvioinnista johdettuja tietoja. RAI-tietoa voidaan hyödyntää monin tavoin yksiköiden omavalvonnassa esimerkiksi yksikön asiakasrakenteen kuvaamisessa. Omavalvonnan lähtökohtana on, että yksikön toiminta-ajatus eli annettavat palvelut vastaavat yksikön asukkaiden tarpeita eli omavalvonnassa on huomioitava yksikön asiakasrakenne. RAI:n kautta saadaan kuvattu mm. asukkaiden perustiedot, toiminta- ja aloitekyky, käytösoireet, diagnoosit ja kuntoutumismahdollisuudet yksikkötasolla. Toimintakykyä kuvaavat RAI-mittaritiedot ovat hyvin keskeisiä asiakasrakenteen määrittämisessä ja niillä on iso merkitys siihen, millaisia palveluita ja sisältöjä yksikössä konkreettisesti on tarkoituksenmukaista tuottaa. Jos yksikössä asuvilla henkilöillä on esimerkiksi paljon jäljellä kognitiivista toimintakykyä ja heidän arkisuoriutumisensa taso on hyvä, kannattaa yksikköön miettiä ja rakentaa aktiviteetteja tämän pohjalta. Aktiviteetteihin kulunutta aikaa voi sitten seurata ja mittaroida RAI:sta saatavilla laatuindikaattoreilla.
Omavalvonnan vaikuttavuutta ja tuloksia tulee seurata. Esimerkiksi ikäihmisten hoivaa koskevan laatusuosituksen (Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023) mukaan omavalvonnalle on oltava vertailukelpoiset seurantamittarit. No, RAI tuottaa vertailukelpoista dataa! RAI-tietoa voidaan hyödyntää monin tavoin omavalvonnassa mm. asiakkaan asemaa ja oikeuksia (asiakkaan kohtelu), palveluiden sisältöä (hyvinvointia ja kuntoutumista tukeva toiminta, ravitsemus, hygienia, terveyden- ja sairaanhoito ja lääkehoito) sekä asiakasturvallisuutta koskevissa osa-alueissa. Esimerkiksi hyvinvoinnin ja kuntoutumista edistävän toiminnan osalta RAI:sta löytyvät sopivat laatumittarit niin fyysisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinnin että kuntoutumisen mittaroimiseksi ja seuraamiseksi. RAI-laatuindikaattoreiden kautta organisaatiolle voidaan rakentaa edellä listattuja omavalvonnan sisältöjä tukevat laadun KPI-mittarit eli RAI-tieto voidaan integroida omavalvontaan ja rakentaa omavalvonnan seuraamiseksi RAI-pohjainen mittaristo, jonka pohjalta yksiköiden kehittämistoimenpiteiden määrittäminen onnistuu näyttöön pohjautuen.
Olemme GeroFuturessa rakentaneet palvelutuotteen, jossa RAI-tiedon pohjalta on rakennettu omavalvonnan sisältöjä tukeva palvelun laadun KPI-mittaristo, jota voi käyttää toiminnan kehittämisessä, valvonnassa sekä laadun seurannassa ja parantamisessa. Lisäksi voimme auttaa, mikä haluatte oppia hyödyntämään RAI-tietoa yksikön asiakasrakenteen tarkastelussa omavalvontaan liittyen. Jos aihe kiinnostaa, ota ihmeessä yhteyttä!
Tuija Lambacka
